Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaista apua järjestetään vaikeavammaiselle ihmiselle, joka tarvitsee toisen henkilön apua toistuvasti.

Avun tarpeen arvioinnin lähtökohtana on henkilön toimintakyky. Ketään ei voi rajata henkilökohtaisen avun ulkopuolelle tietyn vamman, sairauden, diagnoosin tai iän perusteella.

Katso esite, jossa on tiivistetyssä muodossa tietoa henkilökohtaisesta avusta - niille, jotka haluavat tietää mitä henkilökohtainen apu on, kuka sitä saa ja miten sitä järjestetään.


Mitä henkilökohtainen apu on?

Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukaista palvelua ja toisen ihmisen antamaa apua, jota saavat vaikeavammaiset ihmiset.


Mihin henkilökohtaista apua myönnetään?

Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa kotona ja kodin ulkopuolella:

   päivittäisissä toimissa
   työssä ja opiskelussa
   harrastuksissa
   sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä


Mikä tekee avusta henkilökohtaista?

Riippumatta järjestämistavasta, vaikeavammainen ihminen itse päättää siitä, mitä, missä, milloin, miten hän saa henkilökohtaista apua ja kuka häntä avustaa.


Henkilökohtaisen avun järjestämistavat

Järjestämistavasta päätettäessä on aina otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön mielipiteet ja toivomukset sekä hänen palvelusuunnitelmassaan määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.

Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Henkilökohtainen apu voidaan järjestää niin, että vaikeavammainen henkilö


Mistä henkilökohtaista apua haetaan?

Henkilökohtaista apua haetaan oman kotikunnan sosiaalitoimistosta vapaamuotoisella hakemuksella tai kunnan käyttämällä hakulomakkeella.


Tilanteita, joihin henkilökohtainen apu ei sovellu

Jos henkilön avun ja avustamisen tarpeet perustuvat pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tukitoimien avulla. Kyse on usein tilanteista, joissa vaikeavammainen henkilö ei itse kykene tuettunakaan määrittelemään avun tarvettaan.

Pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista johtuva avun ja tuen tarve ei kuulu vammaispalvelulain nojalla järjestettäväksi.

Velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen ei myöskään ole, jos hyvin vaikea- tai monivammaisen henkilön huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein tai jos henkilö on jo palvelu- tai hoidontarpeensa perusteella laitoshoidossa.

Kuitenkin myös laitoshoidossa oleville vaikeavammaisille henkilöille tulee mahdollistaa sosiaalisten suhteiden ylläpito ja yhteiskunnallinen osallisuus.


Henkilökohtaisesta avusta perittävät maksut

Henkilökohtainen apu on maksuton palvelu.


 

Lisätietoja