Usein kysyttyä

1. Voinko hakea palveluja uudistetun vammaispalvelulain perusteella, vaikka minulla on jo päätös henkilökohtaisesta avustajasta?

Voit. Jos avuntarpeesi on muuttunut tai nykyinen päätös ei vastaa siihen palvelujen tarpeeseen, joka sinulla on, voit ottaa kuntaan yhteyttä palvelusuunnitelman tarkistamista tai laatimista varten.

 

2. Minulle on myönnetty palveluasuminen, joka on toteutettu henkilökohtaisen avustajan kautta. Muuttuisivatko palveluni, jos apu järjestettäisiin henkilökohtaisella avulla?

Palveluasuminen pitää sisällään kaikki asumista tukevat palvelut ja tukitoimet, joita sinulla ovat olleet mm. henkilökohtainen avustaja, turvapuhelin ja kotisairaanhoito. Jos haet henkilökohtaista apua kattamaan avun tarpeesi, sinun tulee muistaa, että henkilökohtainen apu itsessään ei sisällä muita palveluja. Jos tarvitset lisäksi muita asumista tukevia palveluja (esim. kotihoito tai turvapuhelin), on taustalla tarpeen olla palveluasumispäätös. Ellei sinulla ole sitä, nämä palvelut saatetaan järjestää sinulle sosiaalihuoltolain nojalla, ja joudut todennäköisesti maksamaan niistä asiakasmaksuja. Palveluasumisessa palvelut ovat saajalleen ilmaisia. Henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa eri avun muotoja yhdistämällä tai yhdistämällä henkilö-kohtainen apu esim. muihin vammaispalvelulain palveluihin, jos se on tarkoituksenmukaista henkilön palvelusuunnitelmassa määritelty avuntarve huomioon ottaen.

 

3. Voiko kehitysvammainen henkilö saada henkilökohtaista apua?

Kyllä voi. Vammaispalvelulain soveltaminen ei riipu ihmisen sairaudesta tai vamman laadusta. Henkilö-kohtainen apu myönnetään kehitysvammaiselle ihmiselle, jos hän pystyy määrittelemään avun tarpeen ja avun luonteen. Päätöksenteon tueksi on kehitetty menetelmiä, jotka auttavat päätöksen tekemisessä. Henkilökohtainen apu järjestetään vammaispalvelulain periaatteiden mukaan. Jos henkilö ei itse kykene tuettunakaan määrittelemään tarvitsemaansa apua ja sen järjestämistapaa, kyse ei silloin ole vammaispalvelulain tarkoittamasta henkilökohtaisesta avusta vaan jostain muusta. Kehitysvammaisen henkilön on mahdollista saada yksilöllisiä avustajapalveluja myös kehitysvammalain perusteella.

 

4. Voinko saada henkilökohtaista apua vaikka en halua toimia henkilökohtaisen avustajan työnantajana?

Kyllä voit. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää myös kunnan ostamana palveluna ja palvelusetelillä. Kunta viime kädessä päättää palvelun järjestämis-tavasta, mutta mielipiteelläsi ja toivomuksillasi on ratkaiseva merkitys palveluja suunniteltaessa kotikuntasi sosiaalityöntekijän kanssa.

 

5. Voiko henkilökohtainen avustaja kuljettaa omalla autolla työnantajaansa?

Lähtökohtaisesti ei. Toisen henkilön kuljettaminen maksua vastaan tulkitaan ammattimaiseksi henkilöiden kuljettamiseksi, joka edellyttää taksilupaa. 

 

6. Voinko toimia henkilökohtaisen avustajan työnantajana vaikka en kykene itse hoitamaan palkanmaksua?

Kyllä voit. Kunnan tulee korvata henkilökohtaisen avustajan palkkauksesta aiheutuvat kulut. Jos vaikeavammainen työnantaja ei kykene vammansa takia hoitamaan palkanmaksua, kunnan on korvattava esim. tilitoimistolle palkanmaksusta aiheutuvat kulut.

 

7. Voinko palkata omaisen henkilökohtaiseksi avustajakseni?

Pääsääntöisesti työsuhteeseen on palkattava muu henkilö kuin perheenjäsen (puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen eli avopuoliso tai samaa sukupuolta oleva elämänkumppani). Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa omaisen palkkaaminen on erityisen painavasta syystä vaikeavammaisen henkilön edun mukaista (esimerkiksi äkillinen avun tarve avustajan sairastuessa tai työsuhteen päättyessä, vaikeus löytää perheen ulkopuolista avustajaa, vammaan ja sairauteen liittyvät erityiset syyt kuten eleiden ja tunnetilojen tulkitseminen). Voimassa olevia omaisten ja läheisten työsuhteita on mahdollista jatkaa, jos tilanne on vaikeavammaisen henkilön edun mukainen.

 

8. Mitä henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuvia kuluja kunnan tulee maksaa?

Kunta korvaa kaikki avustajasta aiheutuvat lakiin perustuvat kustannukset. Niitä ovat esimerkiksi työterveyshuollon järjestäminen, tapaturmavakuutus, työaikalain mukaiset korvaukset pyhä- ja ylitöistä, loma-ajan palkka, sairausajan palkka ja sijaiselle maksettava palkka. Työnantajan kuuluessa työehtosopimuksen piirin, tulevat työehtosopimuksessa mainitut korvaukset lakisääteisiksi. Korvattavia kustannuksia ovat myös muut avustajasta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kulut. Niitä voivat olla esimerkiksi työnantajana toimimiseen liittyvät koulutuskulut ja rekrytointikulut ja avustajan matkakulut silloin kun avustaminen edellyttää matkustamista esim. vaikeavammaisen henkilön työn tai vapaa-ajan vuoksi.

 

9. Mitä töitä avustajalla saa teettää?

Avustajan pääasialliset työtehtävät määrittyvät työsopimuksen perusteella. Yleisenä perussääntönä on se, että avustaja tekee niitä asioita, mitä avustettava tekisi itse ilman vammasta tai sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn rajoitetta. Työtehtäviä ei kannata yleensä luetella sopimuksessa kovin yksityiskohtaisesti vaan yleisluontoinen kuvaus tehtävistä riittää (esim. henkilökohtaisissa päivittäisissä toimissa, liikkumisessa ja asioinneissa avustaminen, yleiset talouden/kodinhoitoon liittyvät tehtävät).

Tehtäväkuvauksen lisäksi on hyvä lisätä sopimukseen lause "sekä muut työnantajan osoittamat tehtävät". Kunnalla ei ole oikeutta määrätä, mitä töitä avustaja tekee.

 

10. Kunnasta väitetään, että avustajana toimivalla omaisella ei ole oikeutta vuosilomaan eikä lomarahaan. Onko näin?

Vuosilomalain mukaan myös työnantajan omaisella on oikeus pitää lomaa ja saada sen ajalta lomakorvaus. Asiallisesti laissa puhutaan tosin loman asemesta annettavasta vapaasta, mutta käytännössä erolla ei ole suurta merkitystä. Vapaata ansaitaan 2 arkipäivää kuukaudessa. Vuosilomalain mukaan maksettava lomakorvaus vastaa loma-ajalta maksettavaa palkkaa. Jos vammaisen henkilön palveluksessa on perheenjäsenen lisäksi perheen ulkopuolisia työntekijöitä, sovelletaan normaalia vuosilomakäytäntöä. Ns. lomaraha perustuu työehtosopimuksiin, joten sitä kunta ei ole lain mukaan velvollinen korvaamaan.

 

11. Miten tulisi toimia, jos työnantaja joutuu äkillisesti sairaalahoitoon?

Työsopimuslain mukaan työntekijä voidaan lomauttaa, mikäli työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä. Tällöin työntekijälle tulisi antaa ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Lisäksi viimeistään 14 vrk ennen lomautuksen alkamista olisi annettava lomautusilmoitus. Äkillisessä ja ennalta arvaamattomassa sairaustapauksessa ei ole yleensä mahdollista antaa selvitystä ja lomautusilmoitusta ennakkoon. Työntekijällä on tällöin kuitenkin aina oikeus 14 vrk:n lomautusilmoitusaikaa vastaavan ajan palkkaan. Koska kyse on lakisääteisestä kulusta, kunta on sen velvollinen korvaamaan henkilökohtainen apu -päätöksen perusteella. Epäselvyyksien välttämiseksi työsopimuksessa voidaan sopia, kuka antaa lomautusilmoituksen työnantajan ollessa estynyt sitä tekemästä. On huomioitava myös, että määräaikaisessa työsuhteessa olevaa ei voi yleensä lomauttaa.

 

12. Voiko työsopimuksen purkaa koeajalla?

Kyllä voi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia koeajasta, jonka kesto on enintään neljä kuukautta. Työsopimus voidaan purkaa koeaikana molemminpuolisesti työsopimuslain yleisistä irtisanomis- ja purkuedellytyksistä riippumatta. Purkuperusteeksi riittää yksinomaan se, että työntekijän työsuhteessa sovelletaan koeaikaa. Muita perusteita ei tarvitse esittää. Koeaikanakaan työsopimusta ei saa purkaa koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla tai syrjivillä perusteilla. Epäasiallisia perusteita ovat esimerkiksi avustajan raskaus, perusteettomat väitteet työn tekemisen puutteista tai aiheettomat epäilyt terveydentilasta. Soveltumattomuutta avustajan tehtävään ei voida yleensä pitää koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisena purkuperusteena. Jos työntekijä sitä vaatii, on hänelle annettava kirjallisesti ilmoitus työsuhteen päättämisen perusteiden pääkohdista. Purettaessa työsopimus koeajalla riittää kuitenkin, että työnantaja ilmoittaa syyksi vain koeajan.

 

13. Sovelletaanko henkilökohtaisiin avustajiin tiettyä työehtosopimusta?

Avustajiin, joiden työnantaja on Heta- liiton varsinainen jäsen, sovelletaan henkilökohtaisten avustajien valtakunnallista työehtosopimusta. Lisätietoja www.heta-liitto.fi

 

THL

http://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/

Tietoa henkilökohtaisesta avusta. 

 

Lisätietoja